Helmikuisena päivänä 2014 ajoimme ensi kertaa Wanhan Raatesalmen pihaan. Valkoinen hanki kimalteli ja sai tuntumaan Etelä-Suomen lumettoman harmauden kovin kaukaiselta. Tuntui siltä, että kymmenen vuoden etsinnän jälkeen olimme tulleet kotiin. Suojeltu pihapiiri huokui lämpöä pakkasten keskelläkin. Tuntui, että kaikki toiveemme mitä etsimällemme tilalle olimme asettaneet, loksahtelivat nyt paikalleen.
Suolijärven rannalta vuokraamassamme mökissä loimme suunnitelmia eikä paluu Etelä-Suomeen enää houkutellut lainkaan. Palattava oli kuitenkin. Oli talo myytävänä ja käytännön asiat järjestettävä, mutta kuusamolaisia meistä tulisi. Se oli varmaa.
Heinäkuussa 2014 vietimme sitten ensimmäisen yön uudessa kodissamme. Epätodelliselta se silloin tuntui, että sitä oltiin tilallisia nyt. Innosta puhkuen aloimme entisöintihommiin. Paljon olisi edessä tehtävää, vaikka Leena ja Jussi olivatkin tehneet meille hyvän alun. Monet pitivät varmasti hulluina, kun tämmöiseen projektiin lähdettiin, vaikka kai tämmöisessä hommassa vähän sitäkin tarvitaan.
Reilussa kuudessa vuodessa on tapahtunut aika paljon, vaikka välistä itsestä tuntuu, että ei ole saanut aikaiseksi mitään. Sitten kun alkaa tekemään listaa jo tehdyistä asioista niin huomaa, että on tässä jotain saatu aikaan. On purettu jo sortuneita rakennuksia, raivattu ranta, korjailtu kattoja, remontoitu Villa Raatteenranta, kunnostettu aittaan juhlatila ja kesäkahvila, ruopattu ranta ja tehty laituri, kunnostettu navettaan tilat verstaalle, aloitettu liiketoiminta tilalla jne. Niin ja tietenkin kaiken ohessa islanninhevoset ovat saapuneet Raatesalmelle. Intohimo rotua kohtaan oli syntynyt jo ennen muuttoa Kuusamoon ja nyt laumamme on kasvanut lähes 30 päiseksi ja pihalla kirmailee myös omia kasvattejamme sekä Mirvan ylpeys Kasper-ori.
Ensimmäiset vuodet tilan muut työt veivät kaikki voimavaramme ja sormet syyhyten odottelimme hetkeä, jolloin pääsisimme entisöimään päärakennusta. Urheasti se seisoi unohdetun näköisenä pihan paraati paikalla ja odotti vuoroaan. Talven pimeinä iltoina Mirva kuiski sille, että jaksa odottaa vielä hetki. Sinun aikasi tulee vielä. Purkutöihin päästiin käsiksi kesällä 2019 ja hirsikorjaukset aloitettiin keväällä 2020. Entisöintihanke on mittava, mutta jonain päivänä Kuusamojärven rannalla seisoo jälleen ylväänä pala suomalaista kulttuurihistoriaa.
Wanhalla Raatesalmella marraskuussa 2020
Mirva-Kristine ja Vesa Varpa
